Egyptin Prinssi
(finnish)
Egyptin Prinssi oli pari vuotta sitten harvinainen sinänsä, että se tehtiin painimaan Disneyn kanssa samaan painaluokkaan. Sitä ennen oli harvoin tullut toisia näin suuria elokuvia muiltakin kuin Disneyltä. Kaiken takana ei ollut nainen, vaan Steven Spielbergin oma elokuvayhtiö DreamWorks, jolta tuli kyseisenä vuotta mm. Ötökän Elämää tietokoneilla työstetty ruohojuuritaso filkka. 

Elokuvat menestyivät kumpikin niin hyvin, että markkinat jakaantuivat nyt hiukan enemmän muillekin kuin pelkästään Disneylle. Viime vuonna tuli teattereihin Rautajätti (The Irongiant), jonka oli tehnyt Warner Bros. Elokuva oli kuvaus 1950-luvun Kylmän Sodan ajasta, kun pikkukaupunkiin tippuu 15-metrinen rautamies. 

Kuten Rautajätti oli Egyptin Prinssikin suunnattu hiukan vanhemmille mitä perus-disney-kama. Rautajätissä käsiteltiin pikku pojan ja jätin ystävyyttä ja monia moraalisia kysymyksiä ja Egyptin Prinssi otti "leikkauspöydälle" potilaaksi Raamatun ja sieltä Mooseksen Kirjat. Moni herkkähipiäinen kerkesikin vetäisemään herneitä nenäänsä, kun sai kuulla mikä oli DreamWorksin uusimman piirroselokuvan aihe. Elokuva osasikin astua oikeaan hetkeen, sillä vuosiin ei ole tehty yhtään isompaa Raamattu-kertomusta elokuvaksi, saatikka sitten piirrosversiona. Elokuvaa voitaisiin käännellä ja tutkia niin kauan, että sieltä löytyisi jumalanpilkkaa tai muuta sellaista, mutta itse en näe sitä kovinkaan tärkeänä osana elokuvan katsomista ajatellen. 

DreamWorks Spielbergeineen on ottanut jonkinlaisen riskin päättäessään lähteä tekemään tätä. Pelko oli ehkä aiheellinen, mutta ideakin oli vähintää hyvä. Nyt plakkarissa on Oscar -palkinto musiikista ja kymmeniä tyytyväisiä kriitikoita ja tuhansia ihailijoita. Egyptin Prinssistä löytyy varmaan useita puolia, jonka takia se on onnistunut elokuva, mutta tärkeimpänä pidän juuri tätä Raamattu-kertomus pohjaa. DreamWorks on tuonut filkkaan myös omansa eli näyttävät tietokoneilla tehdyt kohtaukset, mutta samalla se on sortunut pahemman kerran siihen samaan mitä Disney harjoittaa. 

Siirappisia laulukohtauksia, joita reilun 1½ tunnin aikana keritään laulelemaan lähes kymmenen. Tällä kai varmistetaan myös soundtrack-markkinat. Elokuvan juoni on se vanha tuttu veli-sota, niin Isossa-kirjassakin kerrotaan. Juttu tuntuu seuraavan aika hyvin Mooseksen tarinoita, joten sen pätevyys myös kouluissa uskonnontunneilla ei olisi mahdottomuus. Itselleni passaisi välillä se lyhyempi 1½ tunnin piirretty kuin 6 tuntia lavastetylsistelyä. Vaikka elokuva onkin toisen yhtiön tekemä (ei siis Disneyn) niin "omena ei kauas puusta putoa". Samanlaisia mutanttihahmoja seilaa filmillä mitä Aladdinissa tai Arielissa. Nenät ovat aivan väärissä paikoissa, joillei sitten väärinpäin. Tämäkin aihe sopisi johonkin keskustelupalstalle syynättäväksi, että miksi piirretyissä naisilla on ranteen paksuinen vyötärö ja miehet muodostuvat lihasmöykyistä. Tyttäremme ja poikamme saavat aivan väärän kuvan piirettyjen kautta. Olisivatkohan ne Pokemonit sittekin parempi vaihtoehto.